Kirjoittanut effefinland | 23.2.2010

Kollokvio 2008

European Forum for Freedom in Education
Kollokvio 13.-15.5.2008

Terveiset helteisestä Brysselistä!

EFFE:n 32. kollokvion aiheen voisi suomentaa vapaasti: Koulupudokkaat: mistä ongelma johtuu ja miten siihen voi puuttua? Kollokvion ”From early childhood curiosity to early school leaving” ohjelma löytyy sivuilta www.effe-eu.org. Kollokvion monissa puheenvuoroissa pohdittiin sekä varsinaisesta peruskoulutuksesta pudonneiden ryhmää (esim. romanit monissa maissa tai siirtolaislapset Espanjassa) että ”virallista”(EU:n määrittelemää) ryhmää: 18–24-vuotiaat nuoret, joilla on ainoastaan peruskoulututkinto ja jotka eivät ole minkäänlaisessa koulutuksessa. Euroopan Unionin tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa niin, että tällaisessa tilanteessa olevien nuorten määrä laskee 10 prosenttiin. Nyt se vaihtelee viiden (mm. Tsekki, Puola) ja neljänkymmenen prosentin (Portugal, Malta) välillä. Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa prosenttiluku on pysynyt alle 10 prosentissa.

Kollokviossa oli noin 60 osanottajaa 18 eri Euroopan maasta. Mukana oli niin freinet-, montessori- ja steineropettajia kuin Kotikoulun kannattajia (heillä on edelleen taistelu käynnissä mm. Saksassa: siellä on voimassa koulupakko, ei oppivelvollisuus). Human Scale Education taas on englantilainen organisaatio, joka nimensä mukaisesti mm. puolustaa pieniä kouluja. Onkohan Suomessa muuten vastaavaa?

Näissä effen kollokvioissa, kuten Ridef-kokoontumisissakin, on monia ihastuttavia piirteitä. Ne ovat mutkattomia, vailla byrokratiaa tai ylimääräistä tärkeilyä, samaan aikaan hauskoja ja vakavia tilaisuuksia. Kukaan osallistujista ei suhtaudu käsiteltäviin asioihin välinpitämättömästi ja kuitenkin yhteinen sävel on helppo löytää. Kotiin niistä poistuu aina hiukan rikastuneena. Pedagoginen suihku silloin tällöin tekee hyvää.

Kollokvion avasi Robert Bell, joka on toiminut pitkään EFFE:n varapuheenjohtajana. Hän kertoi EFFE:n alkuvaiheista ja yhteistyöstä Itä-Euroopan maiden kanssa näiden pyrkiessä eroon autoritäärisestä koulujärjestelmästä. Nykyhetken tärkeinä painopisteinä hän mainitsi mm. eri vähemmistöjen ja lapsen oikeuksien puolustamisen. Muiden puheenvuorojen aiheet vaihtelivat uusimmasta aivotutkimuksesta tanssiprojekteihin. Suurin osa alustajista oli kasvatusalan ammattilaisia eri maista.

Oli aika vaikuttavaa seistä juttelemassa Royston Maldoomin (www.royston-maldoom.com) kanssa. Hän on koreografi, joka on työskennellyt eri puolilla maailmaa ja tehnyt upeita esityksiä erilaisten ihmisten kanssa. Ainakin yksi projekti on dokumentoitu: yhteistyö Berliinin Filharmonikkojen, Simon Rattlen ja 250 tavallisen berliiniläisteinin kanssa, tuloksena upea esitys Rhythm is it (googlaa royston maldoom)!

Koulupudokkaiden elämään on pystytty vaikuttamaan positiivisesti muillakin keinoilla. Kuulimme saksalaisesta SPATZ-koulusta (www.freieschulespatz.de) ja Berliinin Stadt-als-Schulesta (www.Stadt-als-Schule.de), jonka esikuva on New Yorkin kuuluisa City-as-school. Romaniväestön keskuudessa koulunsa keskeyttäneiden osuus on valtava. Tästä ongelmasta ja yrityksistä tilanteen parantamiseksi kertoi romanialainen Mihail Surdu (www.romaeducationfund.hu). Myös oppimisympäristö oli aiheena. Mike Davis kertoi kouluarkkitehtuurista esimerkkinä Bishops Park College Essexistä (lisää mm. http://www.teachers.tv/video/22948/recources). Tanskalainen Troels Borring kertoi suositusta Efterskole-systeemistä, eräänlaisesta sisäoppilaitoksesta 14-18 -vuotiaille nuorille (www.efterskole.dk). Keskusteluillekin jäi aikaa, onneksi! Ryhmät pohtivat mm. muuttoliikkeitä, erilaisia oppijoita sekä tyttöjen ja poikien koulukokemusten eroja.

Keskiviikkona, kun ensin halukkaat olivat käyneet marokkolaiskaupunginosan torilla, lähdimme vielä viemään kollokvion terveiset Euroopan parlamenttiin. Meillä oli arvovaltainen isäntäväki, mm. kasvatus- ja koulutusalan komissaari Jan Figel. Yhteenvedon esitti Fiona Carnie, Bob Bellin seuraaja varapuheenjohtajana. Myös se on pikapuoliin luettavissa EFFE-Eu:n sivuilla.

Lopuksi siteeraan Kees Vreugdenhiliä, joka kertoi uusimmista tuloksista aivotutkimuksen alalla. Niiden mukaan tärkeimpiä oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.

Emotions

Fun

Fascination

Environment

Päätän raporttini Brysselistä tähän.

Terveisin,
Tiina Herlin

p.s. Osa puheenvuoroista oli printattu kokonaan, osasta saimme referaatin. Yritän saada mahdollisimman monta niistä luettavaksi näille sivuille, joko linkkinä Euroopan effen sivuille tai skannattuna suoraan näille sivuille.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: