Kirjoittanut effefinland | 21.3.2010

Muunneltava tila alkuopetuksessa

Kari Kallialan alustus penkkipedagogiikasta Otavan opistolla 19.3.2010

Alustuksensa alkuun Kari Kalliala kertoi esimerkin 1980-luvulla tehdystä aivotutkimuksesta, jossa todettiin, että ihmisen katsellessa televisiota vasemman ja oikean aivolohkon välinen yhteys hiljenee. Räväkkä aloitus sai aikaan Median tulevaisuus -aiheisen pajaviikonlopun yleisössäkin hiljenemisen, ja lisäksi joitain hermostuneita hymähtelyjä. Mutta miten tämä liittyy penkkipedagogiikkaan?

Ihminen, etenkin kehittyvä lapsi, tarvitsee aitoja aistikokemuksia, kokonaisvaltaista olemista ja tekemistä. Tähän ei pelkkä kuvaruudun tai pulpetin ääressä kököttäminen pysty vastaamaan. Penkkipedagogiikka pyrkii vastaamaan lapsen sensomotorisen kehityksen haasteisiin luomalla aitoja aistikokemuksia.

Penkkipedagogiikka on kuitenkin hieman harhaanjohtava nimitys, koska kysymys on laajemmin tilan muunneltavuudesta. Voidaan siis oikeastaan puhua muunneltavasta tilasta alkuopetuksessa. Kallialan mukaan tärkeää on se, miten koulua voitaisiin muuttaa, jotta koulutulokkaat voitaisiin ottaa paremmin vastaan kouluun. Kyseessä ei ole mikään varsinainen pedagogiikka, vaan menetelmä, jota voi soveltaa mihin tahansa pedagogiikkaan.

7-vuotiaita koulutulokkaita on aivan turhaa yrittää istuttaa 45 minuutiksi (ts. koko päiväksi) pulpettiin, eikä pulpettejakaan oikeastaan tarvita – sopivalla tavalla muotoillut penkit soveltuvat niin istuimiksi kuin pöydiksikin, ja lapset voivat tällöin istua lattialla, tyynyillä tai ilman. Tilan muunneltavuus tarkoittaa käytännössä sitä, että penkkejä käytetään myös leikkeihin vaikkapa liukumäkinä, esteratana tai tasapainoiluratana. Tärkeä koulupäivää ja oppitunteja rytmittävä tekijä onkin juuri leikki. Leikkiminen on lapselle (ihmiselle) luontainen oppimisen tapa, eikä sitä tulisi väheksyä. Leikkimisen sivutuotteena saavutetaan paljon opetussuunnitelman mukaisia oppimistavoitteitakin.

Leikki kehittää lasten sosiaalisia taitoja, ryhmänä toimimista sekä sensomotorista kehitystä ja oman kehon hallintaa. Leikki tarjoaa aitoja aistikokemuksia: Miltä oikeasti tuntuu, kun kompastuu hyppynaruun tai yrittää silmät sidottuna tunnistaa luokkatovereitaan? Tai miltä tuntuu kieriä kyljellään tai laskea liukumäkeä penkkiä pitkin? Tällaisia kokemuksia ei synny tietokonepelejä pelaamalla tai Puuha-Peteä katselemalla.

Luokkatilan muuntelun avulla voi opetuksessa huomioida erilaisten lasten liikkumisen tarpeen luontevasti, eikä opettajan tarvitse väen vängällä pakottaa vilkasta oppilasta istumaan pulpetissa tai juoksuttaa tätä turhien tehtävien parissa. Jo se, ettei ole pulpetteja säilytyslaatikkoineen, synnyttää luokan arkeen sosiaalisia, toiminnallisia tilanteita: vihkot, kynät ja muuta tarvikkeet haetaan esimerkiksi penkkiriveittäin yhteistuumin, eikä kukin yksin yksityistä pulpetin kanttaan paukutellen.

Alustuksesta jäi ehkä päällimmäisenä mieleen se, mitä Kalliala sanoi yhdestä alkuopetuksen tärkeimpinä pidetystä oppisisällöstä, nimittäin lukemaan oppimisesta: On aivan turhaa yrittää opettaa oppilasta lukemaan, jos hänellä on motorisia vaikeuksia eikä hän vielä osaa perusliikkeitä, kuten vaikkapa kuperkeikkaa tai naruhyppelyä!

Kallialan alustus herätti paljon kysymyksiä: Mikä todella on tärkeää pienten koulutulokkaiden opetuksessa? Miten eri medioiden maailma vaikuttaa lapsen kehitykseen? Miksi koulussa muka pitää olla pulpetit? Mitä kaikkea muuta koulu(tila)ssa voisi muuttaa, jotta se olisi oppilaille parempi paikka?


Ks. valokuvia penkkien käytöstä luokassa Rovaniemen steinerkoulun sivuilla.

Suomessa penkkipedagogiikka tuli ensimmäisenä Sammatin vapaaseen kyläkouluun, jossa on harjoitettu penkkipedagogiikkaa koko koulun historian ajan 1980-luvun puolivälistä saakka. Nykyään noin puolet aloittavista steinerkoulujen ensimmäisistä luokista käyttää penkkejä pulpettien sijaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: